Saunojen aukioloajat 2014

 

 

Miehet

tiistai ja perjantai      klo13.00-21.00
keskiviikko                klo13.00-22.00
jaetut lauantait          klo12.00-16.30, viimeinen sisäänpääsy klo15.45 !!
muut lauantait           klo12.00-19.00

Naiset
maanantai                 klo13.00-21.00
ei kuukauden ensimmäinen maanantai !
torstai                       klo13.00-22.00
jaetut lauantait           klo17.00-20.30

Jaetut lauantait: joka kuukauden ensimmäinen lauantai sekä elokuun ja joulukuun lauantait.


Toimisto on avoinna ma-to klo 9.00-15.30 saunojen aukioloaikoina

Toiminnanjohtaja: 050 371 8178

Kirjanpitäjä: 050 571 2903

Hyödyllistä tietoa jäsenille seuran toiminnasta ja palveluista.

Varaa hierojalle aika »

Muuta jäsentietojasi »

Eero Kotkas

Saunan rakennevaatimukset

Saunatila poikkeaa muusta asuinrakennuksen tilasta kosteus- ja lämpörasitusten takia.
Saunarakennus voi olla erillinen rakennus. Perinteinen maalaissauna rakennettiin omana rakennuksena järven rannalle tai takapihalle. Tällöin kosteus ja lämpörasitukset ovat helposti hallinnassa. Yleisin rantasaunan rakennusmateriaali on hirsi. Hirsirunko on monoliittinen, hengittävä rakenne, joka kestää sille tulevat kosteus- ja lämpörasitukset. Perinteinen ja erittäin hyvä saunan lattia oli ja on edelleen pelkkä lankutus. Ponttilankutuksella johdetaan vesi "ulosheittäjän" kautta jopa avo-ojaa myöten saostuskaivoon ja siitä maastoon.

Jätevesien poisjohtamisesta on aina oltava yhteydessä kunnan viranomaisiin.

Edellä kuvatunlainen sauna on myös helppo nostaa maasta sen verran irti, ettei maakosteus pääse rakenteita tärvelemään.

Saunan kosteudesta

Löylyhuoneessa ilma tuntuu kuivalta, mutta ilmassa on kuitenkin kosteutta noin 40-80 g/m3.

Siis kosteutta on löylyhuoneessa, vaikka sen ilma meistä tuntuukin kuivalta. Saunaahan lämmitetään voimakkaasti. Löylyhuoneen lämpötila on sadan asteen kieppeillä, ja sen suhteellinen kosteus on 20 %:n kieppeillä. Ulkona on kesähelteellä 20 asteen lämpötila.

Lämpötila ero on 80 astetta. Saunan lämmin ilma pyrkii aina kylmään päin. Ja kun ilma jäähtyy yhden asteen verran, niin sen suhteellinen kosteus kasvaa 5 % - eli 80 x 5 = 400 %. Siis sata prosenttia ylittyy reilusti ja on selvä, että kondenssia syntyy löylyhuoneen ympärysrakenteissa.

Edellä mainittu hirsisauna kestää tällaiset lyhytaikaiset kosteus- ja lämpövaihtelut hyvin.

Kun vielä saunan rakenteita käsitellään puunsuoja-aineella säännöllisesti, tai saunaa "lievästi" tervataan, niin meillä on miltei ikuinen rakenne. Puisen hirsisaunan ikä hoidettuna voi helposti olla pari sataa vuotta. Valitettavan usein on kuitenkin niin, että saunaa jossain sen elämän vaiheessa ei hoideta, jolloin se pääsee rappeutumaan. Usein käy myös niin, että vanhojen rakennusten ympärillä maanpinnat nousevat, ja alunperin oikealle korkeudelle rakennettu hirsisauna onkin ajautunut liian lähelle maanpintaa, jolloin maakosteus on tärvellyt saunan alimpia rakenteita.

Hyviä vanhoja tapoja pidentää käyttöikää

Puuosien tervausohje:
avataan tervapurkki
poistetaan pinnasta "kusi"
sekoitetaan suhteessa 1/1 tervaa ja puutärpättiä
sivellään tätä seosta puuhun niin monta kertaa kuin sitä siihen imeytyy
lopuksi, jos kappale ei tule tahraamaan ihmisten ulottuville, vedetään paksu puhdas terva pintaan, esimerkiksi lattian alusrakenteisiin

Teräsosien suojaus:
poistetaan irtonaiset teräshilseet
tervaus pelkällä tervalla, tai
sekoitetaan 1/1/1:een vernissaa, tärpättiä ja Ferrexiä, ja sitä taas sivellän teräsosaan niin kauan kuin se siihen imeytyy

Vesipontin teko

Saunan lattia voidaan tehdä ponttilaudasta tai jopa vanhan ajan vesiponttirakenteena.

Entisaikaan, kun tukin uitto ja vesirattaat ja puiset kalarännit putousten kohdilla "jylläsivät" Suomessa rakennettiin jokien varsiin paljon vesirännejä. Tehtiin tukirakenteet ja rännin soljet, varsinaisen vesiuoman laudat "pontattiin", tai paremminkin sanottuna niiden reunat "kovetettiin", erityisellä pyöreäkärkisellä työkalulla. Sen jälkeen reunasta höylättiin pehmeä osa pois, lauta on siis edelleen poikkileikkaukseltaan suorakaide. Tällaisilla reunoistaan kovetetuilla laudoilla sitten tehtiin tuo varsinainen vedenpitävä vesiränni, eikä ränni juurikaan vuotanut, kuin aivan alussa, kunnes se turposi umpeen

Runkorakenteiset saunat

Kun siirrytään runkorakenteiseen eristemateriaalilla varustettuun rakennukseen tulevat ongelmat korostettuina esiin, jos käytetään vääriä rakenneratkaisuja.

Suunnittelijan täytyy tuntea: edellä selitetty suhteellisen kosteuden muutos, rakennuksen, kosteuskäyttäytyminen, rakenteen hengittävyys ja rakenteen kosteuden sietokyky.
Diffuusio ja konvektio ovat kosteuskäsitteitä, jotka täytyy tuntea.
Kosteutta on rakenteissa aina. On enemmänkin kysymys siitä, että se ei vahingoittavassa määrin jää sinne "jylläämään".

Seuraavassa muutama periaate: sisäilma on pääsääntöisesti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Silti ilmavirta rakenteen läpi on lämpöiseltä puolelta kylmään päin. Ilmansulku (höyrysulku) on merkittävin rakennusosa rakenteen ilmatiiviyden kannalta, se estää liiallisen kosteuden pääsyn rakennekerroksiin. Rakenteen kuivumiskyky perustuu olennaisesti tuulensuojan hengittävyyteen, eli vesihöyryn läpäisevyyteen, tätä voidaan parantaa asentamalla tuulensuojan ulkopuolelle ohut lisäeristekerros. Ilmansulun (höyrynsulun) diffuusiovastuksen tulee olla normaaleissakin asuintiloissa viisinkertainen tuulensuojan vastaavaan arvoon verrattuna, saunassa tämä vaatimus on rankempi.

Käytännön kokemus on, että saunan ulkoseinässä on eristeen ulompi osuus aina saunaa lämmitettäessä märkä, tai ainakin kostea. Samoin on lämpimän omakotitalon eristeiden ulompi osuus ainakin talvella aina kostea tai (märkä).

Aina muistettavat jutut: Kun ilma jäähtyy asteen verran, niin sen suhteellinen kosteus kasvaa 5 %/aste. Maassa on pääsääntöisesti aina sadan prosentin suhteellinen kosteus. Tämä on erittäin tärkeä asia muistaa, kun tehdään niin sanottuja "kellaribunkkerisaunoja".

Vesihöyryä läpäisemättömiä aineita on vain teräslevyt ja lasilevy. Jopa siveltävillä vesieristeilläkin on oma vesihöyryn läpäisyarvonsa.

Yleisiä asioita saunaa rakennettaessa

Vesieristykseen liittyviä näkökohtia:
- vesieristetuotevalikoiman on oltava samaa "perhettä"
- vesieristeiltä vaaditaan sertifikaatti
- vesieristeen asentajalta vaaditaan sertifikaatti
- vesieristeen kalvopaksuus tulee tarkistaa, ja raportoida vähintään taloyhtiölle
- vesieristeen alustan tulee olla tukeva, reunat ja muut saumakohdat eivät saa joustaa
- märkätilassa on myös seinät vesieristettävä
- lattiakaivon on oltava oikean tyyppinen muihin ratkaisuihin nähden
- lattiassa ei saa olla muita lävistyksiä, kuin WC-pönttö ja lattiakaivo
- taloyhtiö valvoo aina märkätilojen työsuorituksia

Periaatteena voidaan pitää sitä, että puurakennuksissa ratkaisut pidetään puisina ja kivirakennuksissa kivisinä. Puurunkoisissa rakennuksissa betonia käytetään vain lattiassa.

Puiset rakennukset

Lattian tukivaneri joko varsinaisena kantavana levynä tai betonilattiavalun muottina on tuettava joka saumasta ja joka seinän juuresta, ja muutenkin se on "koolattava" riittävän tiheästi. Lattiarakenteen tulee olla tuettuna samaan runkoon kuin seinän, tai ne on kiinnitettävä toisiinsa, ettei lattian reunan rako pääse aukeamaan ja rikkomaan vesieristettä, siis tarpeen mukaan "uiva" lattia on tartunnoilla sidottava seinään. Vanhan seinän ja löylyhuoneen seinärakenteiden väliin on tarvittaessa jätettävä hengitysrako, joka on auki löylyhuoneen päälliseen tilaan ja tämä ylätila puolestaan tuuletetaan viereiseen kuivaan tilaan. Vanha lämmöneristeellä varustettu seinäkin voi, alumiinitiivistyspaperilla + raolla + paneloinnilla varustettuna toimia sellaisenaan saunan seinänä. Löylyhuoneen ja pesuhuoneen välinen seinä on problemaattinen ja se rakennetaan vielä tänä päivänä väärin. Löylyhuoneen eristeen ulkopuolella täytyy olla tuuletusrako, siis pesuhuoneen vesieristeen ja löylyhuoneen lämmöneristeen välissä. Löylyhuoneen paneloinnin alle osataan tehdä tuuletusrako, mutta kun muistetaan tuo edellä selostettu kova lämpötilaero ja siitä seuraava kondensoituminen, niin tämä rako on välttämätön. Yleensä aina syytetään suihkua tässä paikassa olevasta vauriosta. Kyllähän suihkukin voi olla vaurion aiheuttaja, mutta käytännössä on melkein aina niin, että tämä löylyhuoneen kovan lämpötilan aiheuttama kondenssi on syynä vaurioihin. Ilman tätä rakoa, meillä on tilanne, jossa rakenne ei pääse hengittämään ja kuivumaan.

Kivirakennukset

Kun sauna rakennetaan kiviaineisten hengittämättömien seinien sisään, niin löylyhuoneen eristeen takana oleva tuuletusrako kiviseinää vasten on tällaisessa "bunkkerirakennuksessa" välttämätön. Seinän alareunaan tehdään kevytsoraharkkokorotus. HUOM! kevytbetoni ei kestä kosteutta, ja siksi kevytsoraharkko. Seinän alareuna voidaan myös tehdä niin, että vesieriste viedään vanhaan kiviseinään asti ja löylyhuoneen alareuna jätetään ilman lämpöeristettä.

Maanvarainen uiva laatta on sidottava seinään painumisen estämiseksi, ettei vesieriste pääse repeytymään. Uivan laatan alle askeläänieristys kerrostaloissa, tällöinkin tulee kuitenkin lattian reunat kiinnittää seinään vesieristeen repeämisen estämiseksi, tai sitten seinän on oltava tuettu "uivaan" laattaan. Kun sauna kellarissa korjataan, niin aina kannattaa samalla asentaa sisäpuolinen salaojitus tilaan.

Tuuletusrako löylyhuoneen eristeen ulkopuolella mahdollistaa rakenteen kuivumisen jo saunan lämmityksen aikana. Tämä tuuletusrako "avautuu" löylyhuoneen päälliseen tuuletustilaan, josta avataan pienet tuuletusreiät viereiseen, mieluiten kuivaan tilaan. Jos kuivaa tilaa ei ole vieressä, niin sitten pienet tuuletusreiät avataan pesuhuoneeseen.

Vaikka itse rakennekerroksista näin tehdäänkin käytössä kuivuvia, niin höyrysulun huolellinen teko on aina tärkeä asia.

(Rakennusinsinööri Eero Kotkas luennoi aiheesta Mökkimessuilla huhtikuussa 2007).