Kahvio/kassa     050 372 4167

(saunojen aukioloaikoina)

Muut yhteystiedot »

Saunojen aukioloajat 2014

 

 

Miehet

tiistai ja perjantai      klo13.00-21.00
keskiviikko                klo13.00-22.00
jaetut lauantait          klo12.00-16.30, viimeinen sisäänpääsy klo15.45 !!
muut lauantait           klo12.00-19.00

Naiset
maanantai                 klo13.00-21.00
ei kuukauden ensimmäinen maanantai !
torstai                       klo13.00-22.00
jaetut lauantait           klo17.00-20.30

Jaetut lauantait: joka kuukauden ensimmäinen lauantai sekä elokuun ja joulukuun lauantait.

Kassan puhelinnumero: 050 372 4167

(saunojen aukioloaikoina)


Toimisto on avoinna ma-to klo 9.00-15.30

Toiminnanjohtaja: 050 371 8178

Kirjanpitäjä: 050 571 2903

Hyödyllistä tietoa jäsenille seuran toiminnasta ja palveluista.

Varaa hierojalle aika »

Muuta jäsentietojasi »

Näin lämmitetään Saunaseuran saunat

Saunaseuran saunamajuri Seppo Pukkila potkaisee saunarannassa maisemointiin käytettyä entistä kiuaskiveä . Se ei olekaan  mikään kiven murikka vaan  Orimattilasta hankittua peridotiittiä. Se on saunakivien aatelia, jolla on korkea ominaispaino ja hyvä lämmönjohtavuus. Se sitoo lämmön pitkään ja tasaisesti.

- Kun vulkaaninen basaltti jäähtyy, sen aineosat asettuvat painon mukaan leijereihin. Jäähtymisvaiheessa siihen on syntynyt  aaltomainen kerrostuma, jota nämäkin kappaleet ovat. Tämä raskas metallipitoinen kivi sisältää vähän kaasutaskuja. Se lämpiää hyvin eikä siinä synny pahanhajuisia kaasuja kuten pehmeämmistä kiviaineksista jotka sisältävät paljon kaasutaskuja, Seppo Pukkila sanoo.

Kiukaiden kivet vaihdetaan kolmen kuukauden välein. Vuosittainen kulutus on noin neljä tonnia. Käytetyt kivet hyödynnetään nykyään  tontin maisemointiin. Tarkkuus on siinäkin poikaa. Joka kivestä käännetään sileä puoli ylöspäin, jotta ne näyttäisivät siistimmältä.

Puun kulutus laski kolmanneksen

Puu on tärkeä elementti.

- Me käytämme täällä ylivuotista kuorittua koivua.  Tuohessa, koivun kuoressa  on paljon rasvaisia elementtejä, jotka palavat epäpuhtaasti ja nokeavat hirveästi.

- Kun olemme asutusalueen reunalla, pyrimme minimoimaan savun ja hiukkaspäästöt. Kuiva ja kuoreton peruslämmitystavara ei aiheuta suurempia haittoja. Nykyään puutavarasta on koivua 2/3 ja 1/3 tervaleppää. Tervaleppää käytetään 6-7 lämmityskerrasta kaksi viimeisintä. Siitä tulee iso liekki ja se palaa nopeasti. Tervalepässä on kuori mukana ja se jättää jälkeensä makeaa, muhevaa tuoksua.

Entiselle ammattilentäjälle virtausten ja aerodynamiikan lait ovat tuttuja juttuja. Niistä on helppo päätellä miten  ilman lämpötila ja paine korreloivat tulen läpimenon kanssa.

- Olen oikealla lämmityksellä säästänyt puiden kulutusta 30-35 prosenttia. Meiltä menee nyt noin 9 kuutiota viikossa, kun aiemmin kului lähes 12 kuutiota.

Nenätuntuma myös tärkeää

Pukkilalla on yhteys  Ilmatieteen laitoksen sääasemille. Hän tsekkaa tuulen suunnan päivän aikana, ilman kosteuden, ilmanpaineen ja lämpötilan., astuu ulos ja haistelee ympärilleen. Nenätuntuma on tärkeää lämmityksen aikana.

Oikein yksinkertaistettuna: korkeapaineella tuulee enemmän. Lämmittämiseen riittää paljon harvemmin ladottu puu, jolloin liekki palaa helpommin ja lämmitys on nopeampaa. Matalapaineella ilman kosteus on korkeampi, jolloin virtaus eli veto on hitaampaa. Pesää ei saa latoa yli puolilleen, jotta lämpötila siirtyisi kiukaaseen mahdollisimman nopeasti. Mekaaninen virtaus, mikä syntyy lämpötilan noususta  olisi silloin optimaalinen.

Nelonen nyt OK

Tuulen suunnalla on suuri merkitys.

Luoteistuuli venevalkamasta päin on kaikkein paras lämmityksen kannalta.  Pahinta on puolestaan pirunmoinen myrsky, jolloin sade tulee vaakasuoraan, ilmanpaine on alhaalla ja tuulee väärästä suunnasta. Kaikki luukut pitää olla mahdollisimman pienenä, ettei tuulen aiheuttama ylipaine pääse saunan räppänöistä sisään. Silloin liekki ei jaksa nousta kivitilan läpi sillä nopudella, että kivet kuumenisivat optimaalisesti.

Nelossauna on aina ollut ongelmalapsi. Kun se on nyt  pantu uusiksi, siinä toimii normaali painovoimainen ilmastointi. Sen takaavat ne neljä ilmastointiluukkua eli räppänää, joista kaksi on alhaalla ja kaksi ylhäällä eri seinillä.

- Nelosen kohdalla ei ole enää huonoa tai hyvää tuulta, Seppo sanoo tyytyväisenä.

Urbaanit legendat

Jokaiseen saunaan liittyy mystiikkaa. Joku väittää kivenkovaa, ettei nelosessa saa lyödä löylyä ensimmäisen puolentoista tunnin aikana. Vastaavasti ykkösessä ei saisi puhua koska se on hämärä ja hiljainen sauna.

Ainoa selvä ohjeistus on kuitenkin se, ettei ykkösessä ja nelosessa saa vihtoa. Mitään muita löylynlyöntiin liittyviä sääntöjä ei ole kuin yleinen toisia saunojia huomioiva käyttäytyminen.

- Kovimmat kundit kertovat tarinoita, että kolmosessa olisi jopa 195 asteen lämpö, Pukkila sanoo. - Ovat katselleet alhaalla lämmitystilassa virtauslämpötilan mittaria . Sen ylösnousevan jöötin lämpötila nousee itse asiassa  700-800 asteeseen silloin kun liekki menee kivien läpi ja ne puhdistuvat. 80 prosenttia menee lakeistorvesta suoraan ulos. Lämmityksen loppuvaiheessa siellä saattaa olla se 180-190 astetta, mutta se on ilmavirtauksen, ei saunan lämpötila.

Kolmosen todellinen lämpötila on löylynlyönnin alkaessa 135-140 Mutta heti kun luukku aukaistaan, lauteilla on 150 astetta kuuman ilman johdosta.  Lämpötilakeskustelussa on parasta seurata

seinän mittaria.

Ihannelämpötilat sauna saunalta

Saunoilla on eri kuumuudet. Ykkösen ei päästetä laskemaan alle 70 asteen. Mikrobit ja pöpöt nimittäin kuolevat 63 asteessa.  Kakkosessa pitäydytään viiden asteen tarkkuudella 100 asteessa. Neloselle tyypillinen lämpö on hieman alle 100 astetta, vitoselle 100-120 astetta ja IKI-saunassa noin 85.  Aina kun luukku avataan, lämpötila nousee jonkin verran. Lämmittäjällä on jokaisen saunan  hallitsemiseksi on omat  keinonsa. Myös saunan kuutiotilavuus ratkaisee paljon lämmityksen puiden määrää arvioitaessa., samoin lauteiden korkeus.

Löylynheiton kikat ovat oma lukunsa. Jos esimerkiksi sähkösaunassa heittää  nopeasti vettä kiville, saa nautittavan löylyn. Jos vettä lirutetaan hitaasti ja pitkään, löylystä tulee pistävän kuuma.

 

Pari vuotta sitten seurassa kuhisi, kun toiminnanjohtaja ja lämmittäjä lähtivät talosta. Uudessa tilanteessa päätettiin, että tuore toiminnanjohtaja keskittyy Sauna-seuran  vaativiin järjestöasioihin ja Seppo Pukkila isännöintiin ja kiinteistöhallintaan rakennus- ja kunnossapitotoimikunnan jäsenenä.

- Erinomainen toimikunta, joka koostuu ammatti-ihmisistä, Pukkila ylistää.

Tyytyväinen mies ei taida vieläkään tajuta, miten hän pääsi unelmahommiin.

- Olin käynyt huvikseni lämmittäjäkurssiin 1980-luvulla. Aina silloin tällöin avustin  lämmittämisessä. Kun edellinen lämmittäjä lähti, ilmoitin johtokunnalle että voisin hoitaa seuraavan kesän hommat. Syksyllä sitten sovimme, että tästä tulee päätyöni.

 

Pukkila pitää lämmittäjän tittelistä. Mutta häntä ei haittaa sekään, että joku saattaa kutsua miestä saunamajuriksi everstiluutnantin tittelillä.

Nykyään saunoja lämmittää Ari-Pekka Paavola ja Pukkila on siirtynyt toimiston puolelle toiminnanjohtajaksi. Mukavaa puuhaa se on tämäkin, saa olla paljon Seuran jäsenten kanssa tekemisissä ja hoitaa yhteisiä asioita, toteaa hän lopuksi.

Kaikella on aikansa ja paikkansa nyt saunamajuri siirtyy eläkkeelle kesäkuun alusta alkaen ja palaa lauteille nauttimaan hyvistä löylyistä jotka uusi saunamajuri tuottaa.