Raili Vihavainen

 Saunan paloturvallisuudesta
 Sauna palaa!

Savusauna palaa! Savusaunan lämmityksen yhteydessä kipinät pääsivät kattorakenteisiin ja puiseen ilmanvaihtohormiin sytyttäen ne palamaan. Mökillä olleiden henkilöiden alkusammutuksen ansiosta palo sammui lähes kokonaan. Palokunnan tullessa paikalle rakenteissa oli ainoastaan vähäistä kytemistä ja savuamista.

Rantasauna tulessa. Hormi oli liian lähellä palavaa materiaalia. Mies lämmitti puukiuasta ja raudasta tehty hormi lämpeni, jolloin se sytytti ympärillä olevan puun. Saunan omistaja huomasi tapauksen ja aloitti alkusammutuksen vesiletkulla. Pelastuslaitos avasi kattoa ja sammutti kytevät pesäkkeet.

Saunan sisäseinä syttyi palamaan kesken lämmityksen. Kiukaan tulipesän kohdalla oleva seinä syttyi. Syy oli riittämätön suojaetäisyys palavaan rakenteeseen. Saunan kiuas oli sijoitettu liian lähelle palavarakenteista seinää.

Savusaunaa lämmitettiin liikaa, lämmitysaika n. 6,5 tuntia, jolloin savukaasut syttyivät. Ikkunan rikkoutuessa lämmittäjät huomasivat tapahtuman ja alkoivat sammuttaa saunaa hakemalla ämpäreillä vettä läheisestä järvestä. Saivat sammumaan avopalon ja sammuttelivat vedellä saunaa aina sen syttyessä uudelleen, niin kauan kunnes palokunta saapui paikalle.

Savusaunan kiuas lämmennyt niin, että suojaus petti. Välipohjassa kulkeva metallinen eristämätön savuhormi on sytyttänyt purutäytteen palamaan. Yläpohja kuumeni liikaa. Kiuas oli liian iso kyseiseen saunaan.

Piipun villoitusta oli 10 cm ja sitten paneelit. Tehokkaampi kiuas oli asennettu, jolloin piipun lämpötila oli lämmityksen yhteydessä noussut ja sytyttänyt kattopaneelit sekä läpiviennin ympäristön. Saunomisen alussa huomattiin, että läpivienti savuaa. Asukkaat tyhjentäneet jauhesammuttimen läpivientiin ja vettä perään, jolloin kiuaspalo sammui. Soittivat palokunnan varmistamaan.

(Turvatekniikan keskuksen (TUKES) selvitysraporteista)

Lomakausina erityisesti mökki- ja saunapalot lisääntyvät. Kesämökillä palo voi saada alkunsa tulisijoista, sähkölaitteista tai kaasulaitteista. Paloriskiä lisäävät vanhat laitteet ja kunnossapidon puute. Laitteiden oikealla käytöllä sekä hyvällä huollolla ja kunnossapidolla voi välttää onnettomuudet. Siksi mökillä kannattaa tehdä turvatarkastus talven jälkeen.

Kesä-heinäkuun paloista noin 80 % on ollut saunapaloja, mikä viittaa huolimattomuuteen kesämökeillä sekä huonoon tulisijojen ja savuhormien kunnossapitoon vapaa-ajan asunnoissa.

Asennusvirheet aiheuttivat myös paljon tulipaloja. Useimmiten syy tulipaloihin on ollut

suojaetäisyyden riittämättömyys palavaan materiaaliin tai tulisijan ja savuhormin yhteensopimattomuus. Tuhkan säilytys aiheuttaa myös rakennuspaloja.

Tulisijat ja savuhormit

Palot aiheutuvat usein savuhormien tai uunin halkeamista. Hormin halkeamia on aika vaikea havaita itse, joten säännöllinen nuohous on hyvin tärkeää. Nuohooja tarkistaa käydessään tulisijojen, hormin ja piipun kunnon. Omaan käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.

On myös hyvä muistaa, että ensimmäisellä kerralla talven jälkeen tulisijaa lämmitetään varovasti pienillä tulilla. Liian nopea ja raju lämmittäminen saattaa vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia ja niiden välistä liitosta.

Sammutusvälineet ja apu

Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä myös mökkiolosuhteissa. Perinteinen sankoruisku on tehokas sammuttaja, kun sen pitää vedellä täytettynä, mutta sitä ei saa käyttää rasva- tai sähköpaloihin. Pidä sammutusväline lähellä aina, kun olet tekemisissä tulen kanssa. Ensiapulaukku on myös hyvä hankinta.

On tärkeää miettiä ennakkoon, miten toimitaan, jos vaaratilanne syntyy. Kerro kaikille perheenjäsenille ja vieraille, miten rakennuksesta poistutaan ja missä kokoonnutaan, jos tuli pääsee irti. Myös sammuttamista on fiksua harjoitella etukäteen.

Tiedäthän varmasti mökkisi tarkan osoitteen ja sijainnin? Tarkista myös, että tienviitat ja talonnumerot ovat selvästi näkyvissä. Tämä auttaa pelastusviranomaisia löytämään paikalle hätätilanteessa. Osoitteessa www.112.fi -> karttakoordinaatit tai suoraan www.karttapaikka.fi/karttapaikka/ saa mökin tarkan sijainnin = koordinaatit, jotka voi laittaa esiin näkyvälle paikalle mökille.

Suurin osa tulipaloista ennaltaehkäistävissä

Turvatekniikan keskus on selvittänyt kolmena vuotena (2002-2004) tulisijojen aiheuttamien tulipalojen määriä, vahinkoja ja syttymissyitä. Jokaisen selvityksen johtopäätöksenä on ollut tulisijojen ja hormien kyseenalainen, jopa huono kunto Suomessa. Tulipaloista suurin osa on ennalta ehkäistävissä, koska suurin osa aiheutuu tulisijojen ja hormien heikosta kunnosta, teknisistä vioista, selkeistä asennusvirheistä sekä ihmisen virheellisestä ja huolimattomasta toiminnasta.

 Tulisijan säännöllinen kunnossapito ja kunnon tarkistaminen estää merkittävän osan teknisistä vioista ja tulisijan tai hormin rikkoutumisesta aiheutuvia tulipaloja. Nuohoojan tekemässä vuosittaisessa tarkastuksessa havaitaan erilaiset kulumisesta aiheutuneet viat ja rikkoutumiset. Nuohoojan antamat korjausmääräykset ja kehotukset tulee toteuttaa välittömästi.

 Omatoiminen tulisijan kunnon tarkkailu ja oikea käyttö ovat tärkeä ennaltaehkäisyn toimenpide.

• Tulisijaa ei saa jättää vartioimatta lämmityksen aikana.
• Tulisijan ja hormin kuntoa on tarkkailtava (tulisijan ja hormin veto-ominaisuus, halkeamat, nokeentuminen yms.)
• Tulisijassa saa polttaa vain käyttöohjeiden mukaista polttoainetta. Roskien poltto on tulisijassa kielletty.
• Tulisijan omistajan tulee huolehtia, että kaikki tulisijan käyttäjät osaavat käyttää tulisijaa ja he tiedostavat tulisijaan liittyvät riskit.

 Tuhka varaa lämpöä hyvinkin pitkään. Tuhka on varastoitava palamattomaan astiaan ja tuhkan varastoinnissa on huomioitava tuhkan liittyvät riskitekijät. Tuhkan on annettava jäähtyä riittävän pitkään tulisijassa ennen varastointia (jopa vuorokausi).

Kevythormien, esimerkiksi metallisten savuhormien tuotetestaamista tulisi laajentaa nykyisestä, koskemaan hormien pitkäkestoista kuumuuden kestävyyttä. Jotkin metallihormit ovat aiheuttaneet tulipaloja, jotka ovat johtuneet hormeissa käytettävän eristyksen sintraantumisesta eli tuhoutumisesta pitkäkestoisen lämpökuorman vaikutuksesta.
TUKESin tietoon on tullut tapauksia, jotka johtuivat tulisijan ja hormin yhteensopimattomuudesta. Tulisijaan liitetty hormi on ollut joko liian kevytrakenteinen tulisijan tehoon nähden tai tulisijoja on käytetty käyttöohjeiden vastaisesti.

Hormiin ei saa joutua kuumempaa savukaasua kuin sen on ilmoitettu kestävän. Liian korkea lämpötila liian pitkään saattaa vahingoittaa kevytsavuhormin rakenteita ja pahimmassa tapauksessa vaurioittaa hormin ympärillä olevaa eristettä. Voimakkaat ja nopeat lämpötilan muutokset voivat vaurioittaa muurattua hormia, kuten kylmillään olleen kiinteistön tulisijan kova lämmittäminen.

Sähkösaunan ylilämmitettävä kiuas paloriski

TUKES on selvittänyt julkisten sähkösaunojen paloturvallisuutta. Hotelleissa, hoitolaitoksissa ja vastaavissa julkisissa tiloissa on viime aikoina tapahtunut saunapaloja sekä läheltä piti -tilanteita. Selvityksen perusteella kiukaiden pisimpiä sallittuja yhtäjaksoisia päälläoloaikoja rikotaan yleisesti. Myös ilmanvaihdon ja kiukaan termostaatin väärä sijoitus toisiinsa nähden aiheuttaa ongelmia.

Sähkölämmitteisiä saunoja koskevassa standardissa suurimmaksi kiukaan yhtäjaksoiseksi päälläoloajaksi osoitetaan 12 tuntia, jonka jälkeen täytyy olla vähintään 6 tunnin lepoaika.

Myös ilmanvaihdon sijoituksesta löytyi turvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Saunan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tuloilmaventtiilin ja kiukaan termostaatin keskinäiseen sijoitukseen siten, että viileä tuloilma ei jäähdytä kiukaan termostaattia.

Sähkösaunojen kiuasasennuksiin, käyttöohjeisiin ja ilmanvaihdon järjestämiseen tarvitaan täsmentäviä ohjeita, jotta vältetään paloriskit.

Kotitalouksien sähkösaunapaloissa syynä on usein se, että kuuman kiukaan päällä on vaatteita kuivumassa ja ne putoavat kuumuuden löysäämältä narulta kiukaalle. Saunaa päälle kytkettäessä tulee aina varmistua, ettei kiukaan päällä ole mitään tavaraa ja kiuas voidaan kytkeä turvallisesti toimintaan. Pyykinkuivausta ei suositella suoritettavaksi löylytiloissa lainkaan. Kotisaunoissakin on syytä kiinnittää huomiota pitkäaikaisen kiukaan päällä pitämisen riskeihin, termostaatin ja kellokytkinten kuntoon sekä oikeisiin kiukaan ja ilmanvaihdon asennuksiin.

Lähteet: www.tukes.fi, www.spek.fi