Kirsi Laitinen, Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto

Saunatilojen hygieniasta

 

Sau­naa on perinteisesti pidetty puhtaana tilana ja suomalaisten henkilökohtaisen puhtauden perustana. Vaikka saunominen kuuluu olennaisesti suomalaiseen elämäntapaan, on saunahygieniaa tutkittu erittäin vähän. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet erilaisiin desinfektiotehotutkimuksiin saunassa ja pesutilassa (Äikäs ym. 1967, Salminen ym. 1972, Ojajärvi ym. 1985).  Saunan ja pesutilan lämpötila- ja kos­teus­olo­suh­teet luovat kuitenkin edulliset kasvuolosuhteet erilaisille mikrobeille ja näin ollen saattavat aiheuttaa myös hygieniariskejä.

Sau­no­jen ja pesutilojen puhtauteen vaikuttavat käyttäjien määrä, toi­min­ta ja henkilökohtainen hygienia. Saunan rakenteet, ilmanvaihto, saunailman lämpötilat ja kosteus vaikuttavat saunan pintojen puhtauteen, ilman raikkauteen, saunan kuivumiseen ja tuulettumiseen. Tietysti myös siivouksen tehokkuus vaikuttaa puhtauteen, tarvitaan oikeat aineet ja oikeat menetelmät.

Saunan puh­tau­del­la on vai­ku­tuk­sia saunojien viihtyisyyteen ja terveyteen sekä saunan rakenteiden mekaaniseen ja esteettiseen kes­tä­vyy­teen. Oikeilla rakennus- ja ylläpitoratkaisuilla saunoista saadaan viihtyisämpiä ja pitkäikäisempiä. Epäedulliset olosuhteet saattavat aiheuttaa esimerkiksi uusittujenkin puurakenteiden ennen aikaista tummentumista, joka heikentää viihtyisyyttä.

Saunan mikrobiologiaa

Mikrobiologisesti sauna ei ole terveysriski, koska yleensä sieltä löytyvät mikrobit ovat ihmisen normaaliflooraan kuuluvaa asujaimistoa. Infektioon tarvittava annos on yleensä liian pieni ja mikrobit eivät läpäise ehjää ja tervettä ihoa. Yleisesti patogeeniset eli tautia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat melko alhaisissa lämpötiloissa lyhyessä ajassa.

Esimerkiksi sukupuolitautia aiheuttava gonokokki- eli tippuribakteeri kuolee 2 - 3 minuutissa 50 °C lämpötilassa, ihoinfektioita aiheuttava stafylokokki noin 20 minuutissa 60 °C lämmössä ja jalkasilsaa aiheuttava dermatofyytti 10 - 20 minuutissa 50 - 80 °C lämpötilassa sienilajista riippuen. HI-virus kuolee 10 minuutissa noin 56 °C lämpötilassa.

Pesuhuoneen ja saunan pinnoilta (puulauteet) löytyvät bakteerit vastasivat pitkälti ihon normaali-flooran bakteerilajeja. Valtakasvuna saunan lauteilta löytyy gram-positiivisia kokkibakteereja (stafylokokkilajeja) sekä gram-positiivisia sauvabakteereja (bacillus- ja korynebakteereja). Nämä bakteerit ovat yleisesti heikosti tautia aiheuttavia, eivätkä läpäise tervettä ihoa. Nämä bakteerit ovat myös melko lämpökestäviä eikä niiden määrä ratkaisevasti muutu pesun tai saunan kuivamisen vaikutuksesta. Lattioilta ja alalauteilta löytyy enemmän gram-negatiivisia sauvabakteereja, jotka ovat etupäässä virtsateiden flooraa sekä vesijohtovesiperäisiä bakteereita. Nämä bakteerit voivat aiheuttaa tartuntoja sairaalaolosuhteissa potilaille, joiden vastuskyky on heikentynyt. Saunaolosuhteissa nämä bakteerit eivät yleensä ole ongelma, koska ne ovat lämpö- sekä kuivumisherkkiä, eivätkä näin ollen hyvin viihdy laudetasoilla.

Sieniä ja homeita saunoissa esiintyy lähinnä kosteuspitoisuudesta riippuen enemmän tai vähemmän. Jalkasilsaa aiheuttavia dermatofyyttejä ei tässä tutkimuksessa löydetty yhtään. Tämä tulos poikkesi jonkin verran aikaisemmista 1960- ja 1970-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa, mutta selitys voi johtua parantuneena henkilökohtaisena hygieniana sekä nykyisen tehokkaan sienihoidon olemassaolona.

Saunan siivouksesta

Saunan puhdistukseen liittyvää tutkimusta on tehty vähän ja tulokset osoittavat yleisesti, että yleispuhdistusaineet eivät vaikuta merkittävästi saunan mikrobiflooraan. Hapettavilla ja klooripitoisilla desinfektiovalmisteilla on vaikutusta mikrobien määrään, mutta jopa sairaaloissa ollaan luopumassa voimakkaasti desinfioivien yhdisteiden käyttämisestä, joten ei liene tarpeellista käyttää niitä saunassakaan. Klooripitoiset pesuaineet ovat yleensä melko epäterveellisiä siivoajalle. Homeisiin ja hiivoihin eivät klooripitoiset aineetkaan näytä vaikuttavan. Joten periaatteessa voidaan todeta, että kotisaunan siivouksessa tavalliset pesuaineet ovat täysin riittäviä. Julkisten tilojen saunoissa, joissa käyttöaste on korkea, tarvitaan jopa desinfektioaineita.

Vuonna 2002 julkaistiin Terve Sauna -tutkimus, johon laboratoriomme osallistui VTT:n, Työtehoseuran ja Suomen Saunaseuran kanssa. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää terveen saunan kriteerit rakennustekniseltä, mikrobiologiselta ja siivousmenetelmien kannalta. Referoin tässä vain mikrobiologista tutkimusta, mutta suosittelen lämpimästi Terve Sauna-raporttiin tutustumista.

Terve Sauna tutkimuksen tulokset kertovat, että pesu ei suuresti vähennä mikrobimäärää. Klooripitoisten puhdistusaineiden käytöllä pyritään pesu- ja saunatiloissa torjumaan lähinnä jalkasilsasienten tartuntaa. On kuitenkin epätodennäköistä, että desinfektiovalmisteilla voidaan mitenkään ehkäistä tartuntoja julkisissa tiloissa, koska pintojen puhdistusta ei voida suorittaa jokaisen kylpijän jälkeen.

Puhdistusaineisiin on pyritty löytämään vaihtoehtoja, jotka ovat sekä tehokkaita että turvallisia. Käytännössä kuitenkin henkilöt käyttävät samaa tilaa siivotessaan eri aineita omien mieltymystensä mukaan. Saunatilat ovat siivouksen aikana usein yli 40-asteisia, jolloin klooripitoisten aineiden käyttö on terveysriski. Kuumassa kloorien haihtuminen nopeutuu, joten aine on laimennettava aina viileään veteen. Klooripitoisia tuotteita ei myöskään saa käyttää samanaikaisesti happamien valmisteiden kanssa, sillä kuumilla pinnoilla ja kuumissa tiloissa hapot nopeuttavat terveydelle haitallisen kloorin vapautumista. Kloori on myös ympäristölle haitallinen aine.

Seuraavassa on koottu saunoja koskevia terveen saunan suosituksia saunojen hygienian parantamiseksi ja ylläpitämiseksi:

-sauna siivotaan heti käytön jälkeen
-puhdas sauna kuivuu tehokkaasti pesun jälkeen kiukaan jälkilämmöllä ja tehostetulla ilmanvaihdolla
-korkeapainepesureita ei käytetä
-saunaan riittävät kevyemmät pesumenetelmät ja tavalliset pesuaineet
-heikosti emäksinen pesuaine rasvaiselle lialle
-heikosti hapan pesuaine kalkkisaostumille
-lauteet ovat helposti pestävät ja ne eivät vaikeuta saunan muuta siivousta
-lauteiden raot ovat helposti pestävissä ja ne ovat ylösnostettavissa
-lauteet eivät kerää vettä eivätkä likaa
-lauteet tuulettuvat hyvin ja kuivuvat helposti molemmilta puoli
-yleinen siistiys ja valoisuus lisäävät viihtyisyyttä
-vesi poistuu lattioilta tehokkaasti, näkyvä lika pois
-lattiakaivot ovat siistejä ja helposti puhdistettavissa
-ei epämiellyttäviä hajuja
-vaaleita pintoja, miellyttävä keinovalaistus, luonnonvaloa ikkunoista

---------------------------------